Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. tammikuuta 2014

2013

TAMMIKUU Tuntuu, että en muista tästä ajasta mitään. Eetu pääs armeijasta pois, ja mä alotin työt Nansolla, töitten ja reenien lisäks ei mitään ihmeellistä kerinny tapahtua. HELMIKUU Suurin muutos mun koko elämään oli se, kun kausi päätty isoon pettymykseen ja miljooniin kyyneleihin - kyyneleet pettymyksestä, ja siitä kun ties että se oli viimenen kerta pukukopissa, kamat päällä, parhaiden kavereiden kanssa pelaamassa. Tuntuu oudolta vieläki ajatella, että se on oikeesti ollu ohi jo pitkään, mutta tiiän ainaki et päätös oli oikee. MAALISKUU Heti maaliskuun alussa lähettiin Ellan ja Jutan kanssa Tallinnaan, meidän jenkkikamun piti tulla mukaan, mutta se joutuki lähteen jo takas Amerikkaan ennen meidän reissua. Onneks on snapchat ja whatsapp. Tallinnassa shoppailtiin ja kierreltiin paikkoja, syötiin ja semmosia kivoja tyttöjen juttuja. Ilma oli mitä kamalin, mutta oli meillä silti hauskaa. 


HUHTIKUUssa olin työtön, saatiin uus kämppä ja muutettiin mun kotikulmille Pirkkalaan. Vietettiin Hämeenlinnassa ensimmäiset ja viimeset kotibileet meidän yksiössä ja käytiin kattomassa Petriä Sirressä, se oli hauska ilta - muistaakseni. TOUKOKUU alko vapun juhlimisella, käytiin tyttöjen kans hienolla illallisella ravintolassa ja loppuilta meni vähä vähemmän hienoilla drinkeillä. Koko kuukausi tai mennä aika rennosti kavereiden kanssa ja kotia laittaessa, kunnes viimesinä päivinä sain töitä Valtsusta! KESÄKUU oli ihana, töitä oli paljon, oltiin ihanissa häissä ja vietettiin rauhallinen, mutta super mukava juhannus Eetun mökillä. En vaan vieläkään voi unohtaa sitä jäätävää ruuan määrää mikä meillä oli mukana, ja niitä ihania ruokia. 



HEINÄKUU meni töissä ja rannalla, varattiin lennot ja hotellit New Yorkin reissuun ja tehtiin extemporee reissu tervahaudan sytytystä kattomaan. Sain tietää, etten päässy kouluun ja olin super pettyny. ELOKUU alotettiin Helsingissä, tehtiin kiva kahen päivän reissu ja oltiin hotellissa yötä. Eetun ollessa EA-kurssilla, Ella tuli mun kanssa museoon. Sain myös tietää, että pääsin kouluun ja sit väheni työt ja loppukuusta alko opiskelu TAMK:ssa. SYYSKUU tais olla täynnä opiskelijabileitä ja koulua ja töitä. Blogiinkaan ei mitään mielenkiintosta ollu päätyny, vaan se, että pelkäsin 2014 alkavaa jääkautta. Sanotaanko näin, että ainakaan vielä ei oo näkyny. 



LOKAKUUssa olin koulussa, säästin rahaa reissuun ja kävin pohjanmaalla äitin kanssa. MARRASKUUN pääjuttu oli tietenkin reissu New Yorkkiin, se shoppailu ja nähtävyydet ja kaikki. Aamupalaks grilled cheese hotellin viereisessä kahvilassa oli ihana. JOULUKUU meni ohi huomaamatta töissä, jouluhommissa ja muutamia tenttejä tehden koulussa. Uus vuosi vaihtu mukavassa seurassa, ja tässä sitä taas ollaan seuraavan alussa. 


Vuosi 2013 sisälsi monta isoo muutosta, aktiivisen urheilun loppuminen, muutto, uudet työt ja uus koulu. Kaikkien takia tuli varmaan itkettyä jossain vaiheessa, ilosta tai surusta mutta niitä sulateltua oon kyllä onnellinen. Muuton myötä oon nähny mun ihanaa kummityttöö paljon enemmän ku aikasemmin, samoin koko perhettä joka on täällä ollu ku ite olin Hämeenlinnassa. Eetu on ollu mukana kaikessa, ja iso syy siihen, et on positiivisenä jaksanu pysyä ja tehä oikeita päätöksiä.

Viime vuonna lupasin, etten osta mitään puhelinmyyjiltä, ja se todellakin onnistu. Löin niin monta kertaa luurin korvaan niille myyjille, että melkeen hävettää. Tänä vuonna lupaan... että en tuu niin surulliseks turhista asioista. Jos on jotain mille voin tehdä jotain, niin hommiin sitten. Huomenna aamulla ainakin alotetaan lenkkeilystä ja vaihdetaan konvehtirasiat johonkin parempaan! 

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

iphonen aarteet

On aika siistii, et miten pienistä asioista tulee mieleen niin paljon muistoja. Mun piti tyhjentää vanha puhelin, ja voi että mitä kaikkee sinne oli reilussa parissa vuodessa kertyny. Ja tottakai joka kuvasta tulee mieleen just se hetki ja tilanne, mutta parhautta on abiristeily ja "videoblogi". Oli aika hauska idea, muuten ei varmaan siitäkään reissusta muistais mitään. 

Joulu 2011

Penkkaripäivä


Tästä kuvasta tulee mieleen niin hyvät muistot lenkkeilystä Hämeenlinssa, ihan mikä tahansa vuoden aika niin Linna näyttää niin hienolta. Ja puhelimessa oli niitä linna-kuvia todellakin jokasena vuodenaikana ja vuorokaudenaikana.

Meinasin ruskettua kesällä 2012 tosi paljon - auringonotto tais jäädä suunnilleen tähän yhteen kertaan


Istuttiin kaverin kans yks sateinen päivä jostain syystä Tampereella yhen vähä syrjäsen kuppilan portailla kunnes päätettiin mennä sisään ja sieltä löyty tää kortti. Pitää paikkansa.

Ehkä mukavin asu joka mulla on ollu missään juhlissa ikinä. Ja muuteni toi mekko on niin kiva ja se oli kiva kun äiti sen yllärinä mulle osti. <3

Mun hanskat oli ihan sattumalta menny tollasen pupun näköseks ja sepä vasta oliki maagista. Kuka ei ottais kuvaa?

Mun vastaus aina ku kysyttiin voinko lähtee baariin/leffaan/syömään/ mihin vaan ...

Lakki vinossa ja kamera sumeena, iiiiihan huippuilta.

Ainoo kerta ku oon onnistunu laittaan hiukset tolleen. Ainoo.

Mun muisto kerhosta <3

Ainoo kukkakimppu jonka oon saanu Eetulta, ja melkeen väkisin tämäkin

Vappu 2013 ja ilmeisesti joku kramppi jalassa, ja tää oli kans tosi hyvä ilta. Ja mitkä hiukset... Toi pituus takas!

Uudessa kodissa jee! Kevät jee! Arskat jee!

Tää oli pahin virhe viime kesänä. Tai ikinä.

Ekat bileet AMKissa, rambo! Ja totesin, ettei mulla oo mitään vihreitä vaatteita,

Taitoluikkarit jotka on tänä vuonna ollu kovemmassa käytössä ku hokkarit

 
Tän hupparin löytyminen toi sitten taas mieleen vielä vanhemmat jutut, nimittäin maajoukkuetouhut kaudelta 2009-2010. Kaikki ne ihanat kamut, hauskat leirit, kamalat leirit, rankat testit ja reenit ja mitä vielä. En vaihtais päivääkään <3

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Kausi 2012-2013

Mennyt kausi, viime kausi ja näillä näkymin myös mun jääkiekkouran viimeinen kausi alko sillä, kun tulin Rodokselta ja pistettiin heti seuraavana päivänä testaamaan juoksukuntoo. Luulin, että kuolen. Kesän aikana monella muulla oli sama fiilis, juostiin hiekkasta motivaatiomäkee ylös hiekkaa kengissä, sukissa, housuissa, silmissä, keuhkoissa ja suussa. Sitä ei muuten tuu ikävä. Tehtiin hännisiä ja kuntopiirejä ja töitten ohessa vaan reeniä reeniä reeniä. Kun varsinainen kausi sit syksyllä vihdoin alko, meitä kaikkia jännitti, että miten nyt näin uudistuneella joukkueella pärjätään - vai pärjätäänkö ollenkaan. Mut valittiin vara-kapteeniks, ja olin siitä tosi otettu ja sain ihan hirveesti lisämotivaatioo ja intoo koko hommaan, ja hyvin ne ekat pelit menikin. Meillä oli ihan huikee joukkuehenki ja pelit suju tosi hyvin, niin joukkueena, kuin myös yksilönä ittellä. 

Kauden puoliväli oli mulle henkilökohtasesti huono, ja joukkueenakaan ei menny niin vahvasti. Se aika tuntuu jotenki niin synkältä ja raskaalta näin jälkeenpäin ajateltuna. Ei saatu voittoja peleistä, vaikka tiukoille meni. Itellä väheni peliaika vähän, ja tottakai se aina myös iskee sit siihen itseluottamukseen, joka taas näkyy heti pelissä. Jouluna kaikki ehti latautua kunnolla ja kun palattiin tauolta niin oli ihan uudet tuulet ja lähti pelitkin rullaamaan. 



Pleijareissa ei pitkälle päästy, ja pettymys oli ihan kamala. Totuus vaan on se, että jos ei tee maaleja, niin ei voi voittaa - meidän kausi päätty tällä kertaa ilman mitalia kaulassa. Tästä mun viimesestä kaudesta otin kaiken irti, tein kaiken niin hyvin ku ikinä pystyin, nautin joka hetkestä tyttöjen kanssa, ja voi että miten kova ikävä niitä tuleekaan. 

Vaikka mitalia ei tullu, niin en vois sanoo, että olisin tän vuoden aikana tehny jotain toisin. Pystyin keskittymään lätkään ihan täysillä, reenaamaan hyvin ja annoin kaikkeni, vaikka välillä kroppakin yritti pistää vastaan. Päivääkään en oo katunu, että oon lähteny tähän seikkailuun sillon kolme vuotta sitten mukaan, ja jos tilanne olis toinen eli paljon ylimäärästä rahaa ja vähemmällä opiskelulla pärjäis niin todennäkösesti pelaisin vielä. Nyt on vaan kai sitten mun aika sulkee pukukoppielämän ovi, ja ruveta katteleen ympärille, että mikä se seuraava seikkailu sitten on. Vaikka fiilis on haikee, niin jossiteltavaa ei jääny - siitä oon ilonen ja voin hyvillä mielin mennä syksyllä seuraamaan pelejä, ja kannustamaan kerhoo! 

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

tervetuloa kevät

Maaliskuu tuntuu yleensä niin pitkältä kuukaudelta, mutta tällä kertaa se on menny multa ihan ohi. Tuntuu, ettei mitään oo tapahtunu, mutta onpas. Ollaan saatu uus koti, johon muutto on alle kuukauden päästä, oon ollu töissä  jotka loppuu huomenna, Eetu on ollu saikulla ja meillä on ollu paljon aikaa olla yhessä ja nähä kavereita kun lätkähommatkin on loppu. Tampereella ollaan ravattu tiuhaan, ja samoin huonekaluliikkeissä haaveilemassa. 

En millään jaksa odottaa, että saadaan ruveta pakkaamaan ja tyhjentämään tätä kämppää, mutta toisaalta kyllä on ollu ihanat kolme vuotta, mitkä oon Hämeenlinnassa viettäny. Nyt on tullu tosi paljo mietittyä, että mitä kaikkee ihanaa täällä on tapahtunu, kaikkien niittenkin aikojen lisäks jollon on tullu itkettyä ja tehny mieli luovuttaa. 


Tärkein syy, miks Hämeenlinnaan ikinä päädyin, oli jääkiekko. Pääsin mukaan ihan huippujoukkueeseen, saanu pelata niin lähellä ammattilaisuutta ku mahdollista Suomessa, ja ennen kaikkee, tavannu niin paljon ihania pelaajia ja ystäviä, hyviä valmentajia ja muita tukijoukkoja, joita ilman mun elämä olis ollu täysin erilaista. Naisten jääkiekon resurssit HPK on järjestäny maan parhaalle tasolle, ihan oikeasti, enempää ei voisi pyytää, ja puoliakaan ei olis osannu edes kuvitella. Kiitos näistä vuosista, HPK. Toivottavasti HPK menestyy kaikissa sarjoissa ja lajeissa, kai mun verestä on tullu jollain tapaa oranssia täällä. Ja edit, mainittakoon, että näitten kaikkien asioitten lisäks vielä SM-kultaa, SM-pronssia ja EM-pronssia. Niin isoja juttuja, että alkaa vasta oikeesti ymmärtää.


Lyseon lukiossa olin 2,5 vuotta, eikä sieltä jäänyt yhtään huonoja muistoja. Ihania ystäviä, hauskat wanhat, penkkarit ja abiristeily ja kaikki ne tuskailut kurssien kanssa, stressaaminen kirjotuksista... no kai aika vaan kultaa muistot, muttta ihanaa oli. Onneks kuitenkaan ei enää tarvi kiivetä kolmanteen kerrokseen pitkän matikan tunneille. Yo-juhlat oli myös ihanat, sain yhdistää valmistumisen juhlimisen myös tavallaan jääkiekkoon, ja juhlat oli ikimuistoiset.


3 vuotta Hämeenlinnassa

Ja kolmas asia, mitä mun elämään ei olis ilmestyny ilman Hämeenlinnaa, on Eetu. Pahamaineisessa baarissa, 2,5 vuotta sitten me tavattiin, ja nyt ollaan muuttamassa yhdessä toiseen kaupunkiin. Ilman sitä kaikki paska olis tuntunu moninkertaiselta, se on jaksanu kuunnella mun huolia niin koulun ku jääkiekon ku koti-ikävän suhteen, ja täällä se edelleen mun kyyneleitä kuivailee sit ku alan oleen tarpeeks tunteikkaassa tilassa tän muuttamisenki suhteen. 

3 vuotta sitten keväällä, ennen Hämeenlinnaa

tiistai 1. tammikuuta 2013

it ain't the end

Maailmanloppua ei tullu, ja taas vuosi vaihtu. Eilisen vietin Eetun ja Ellan seurassa, katottiin U20 peliä täällä meillä, tehtiin tortilloja ja laitettiin hiuksia ja meikkejä kuntoon. Mentiin sit naapuriin, ja sielä sit pelattiin juomapelejä, tanssittiin, naurettiin, syötiin ja juotiin. Oli ihana nähä myös meidän tulevaa meribiologia(biologistia?) joka tuli onneks Suomeen juhlimaan uutta vuotta meidän mahtavassa seurassa <3 Nyt kuitenki vielä pikanen tiivistelmä tästä vuodesta, niinkuin viime vuonnakin!


Tammikuussa ei tainnu tapahtua mitään kovin erikoista muutettiin Eetun kanssa virallisesti yhteen, olin herkkulakossa ja pelasin jääkiekkoo, kävin koulua ja sellasta perus arkee. Helmikuussa sen sijaan, oli penkkarit ja abiristeily, ihan huikeita päiviä joita ei voi koskaan unohtaa - olihan ne nyt ihan parasta mitä lukiossa ylipäätään tapahtu. EM-turnaus pelattiin Hämeenlinnassa, ja nyt hyllyn päällä on EM-pronssi. Maaliskuussa juhlin synttäreitä Oulussa, ihan hirveessä murjussa pelireissulla, ja sillon myös kausi päättyi SM-pronssiin.



Huhtikuussa Eetu valmistu, ja lähettiin lomalle Rodokselle. Loma oli ihan mahtava, aurinkoa, lepoa, hyvää ruokaa ja ihan parhaassa seurassa. Ootan jo innolla seuraavaa reissua! Toukokuussa hikoiltiin reeneissä ja viimeinen kunnon jakso lukiossa loppu. Tein tosi tunnollisesti tehtäviä ja hommia, vaikka olinki sairastelun ja reissun takia enemmän poissa ku paikalla... Kesäkuussa juhlittiin uusia ylioppilaita, alotin työt taas hotellilla ja sielä sai kyllä rehkiä ihan riittävästi. Heti kuun alussa käytiin onneks siskon ja sen miehen kanssa fiilistelemässä Pitbullia. Kuukauden, tai koko vuoden kohokohta oli kyllä siskon häät.





Heinäkuussa juhlittiin kaverin häitä, olin töissä ja siinä se kesä tais mennä. Eetu lähti armeijaan, joka on nyt sit onneks ihan pian ohi. Elokuussa ... Työt loppu ja koulu alko, ihan viimenen jakso lukioo samoin. Kävin koulussa pari kertaa viikossa, sain koko syksyn melkeen nukkua pitkään ja ottaa ihan rennosti..  Syyskuussa oli kirjotuksia ja meni ihan hemmetin hyvin, oon huipputyytyväinen ruotsin ja terveystiedon tuloksiin, vaikkakin sit kaikista muista uskon, että olisin pystyny parempaan. Kirjotusten jälkeen keskityin jääkiekkoon, kausi alko oikein hyvin ja tuli paljon onnistumisia ja hyviä pelejä.


Loka- ja marraskuussa sain vihdoin vähä töitä, olin KappAhlissa ja tykkäsin siitä työstä kyllä ihan sairaasti. Olin myös päiväkodissa, raksalla ja inventaariossa. Mitään sen kummempaa ei tapahtunu, lätkää lätkää ja lätkää. Joulukuussa sai vihdoin vetää valkolakin päähän ja juhlia monta päivää ansaitusti. Käytiin mökkeilemässä, vietettiin joulua ihanasti ja tässä ollaan.


Tein myös uuden vuoden lupauksen : en tilaa puhelinmyyjiltä mitään tänä vuonna!
Hyvää. onnellista ja onnekasta vuotta 2013 kaikille <3


keskiviikko 29. elokuuta 2012

this is how i spent my summer

Tänään oli jo niin kylmä, että piti vetää nahkatakki kaapista päälle. Se on virallinen merkki siitä, että syksy on täällä ja kesää saa taas odotella monen monta kuukautta. Vaikka mun kesä meni pitkälti töissä ja reenatessa, kesä oli näin jälkeenpäin ajateltuna ihan huippu. Siihen mahtu mm. tälläsiä mukavia asioita :


 Leikin kummitytön kanssa, ja piirrettiin liiduilla muumeja asfalttiin. Koskas te ootte viimeks piirtäny liiduilla? 


Juhlin mun kauniin siskon ja sen ihanan miehen häitä, jotka oli täydelliset. Niin hyvät muistot siitä kesäkuun päivästä, toivottavasti kaikilla muillakin on! Nää häät oli myös kesän odotetuin juttu, ja monet onnen kyyneleet tuli itkettyä <3


Heinäkuussa juhlittiin myös ystävän (ja joukkuekaverin) häitä, myöskin aivan ihanat häät ja hauskaa oli aamuun asti! Kiitos kun sain olla mukana tärkeänä päivänä :) 


Söpöiltiin Eetun kanssa ja yritettiin tehä kaikkea kivaa ennenkö tuo lähti armeijan vihreisiin, sen takia myös tuli jonkun verran (ihan älyttömästi...) itkettyä. Onneks Eetu on armeijasta huolimatta ollu koko kesän riennoissa mukana, ja toivottavasti on myös jatkossakin. ( iso ikävä <3 )


Otin itsestäni hölmöjä kuvia ja shoppailin. Kävin rannalla ja puistossa ottamassa aurinkoa, koin itsenäistyväni hirveesti, ja oon ehkä myös viisastunu? Koulukirjat on varsinki loppukesästä ollu kovassa käytössä, ja oon lukenu ihmeen paljon kirjotuksiin.


Biletettiin Pitbullin keikalla Suvilahdessa, ja se oli vaan niin huikee ja paras ja komee ja aa. 


Biletettiin myös Tigerissa Pitbullin jälkeen, juotiin shotteja ja tanssittiin jalat kipeiks. Yritettiin stalkata missä se Mr. 305 vois oikeen olla. Ei törmätty. 


Hurjasteltiin hyvässä ( parhaassa ) seurassa Puuhamaassa, ja poljettiin Joutsenilla. Vesipuisto jäi kokeilematta, eli sinne täytyy varmaan ens kesänäkin vielä palata! 

Loppuun vielä kesän aikana loppuun kuunnellut biisit, joista viimestä en enää voi edes sietää. Tuliko muitten kuunneltua näitä samoja? Vai mitä kesäbiisejä jäi mieleen?







keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

maailma sai meidät pysähtymään

Taas luvassa hempeilyä. Viime viikonloppuna pääsin juhlimaan ihanan ystävän häitä. Päivä oli upea, pari oli upea ja mitä vielä? Tällä kertaa en itkeny, paitsi puheitten aikana, päivä oli niin hauska aamusta alkaen kun alettiin tyttöjen kanssa laittautumaan täällä mun luona. 




Päällä mulla oli Kappahlista ostettu mekko, mutta siitä ei oikein tullu sellasta kuvaa, jonka olisin halunnu tänne laittaa. Täytyy joskus pukee se vielä päälle ja laittaa kuvaa, se on nimittäin tosi kiva, tykkään niin paljon sellasista epäsymmetrisistä helmoista!


 Saippuakuplien puhallus riisin heiton sijaan oli tosi hauska ja vähän erilainen juttu, ite tykkäsin niiin paljo ja tuli hienoja kuvia! Mä voisin tästä nyt erikseen jäädä kaikkea kehumaan, kuvat puhukoon taas puolestaan. 


Lapset löysi sammakon nurmikolta, ja sitä siinä ihmeteltiin hyvä tovi ja pienemmät kiusas meitä sen kanssa. En tiä miks mut en ajatellu, et joku tulee ja heittää sammakolla koskaan? :D Prinssiks se ei kyllä muuttunu tyttöjen pusuista, mun ei onneks tarvinu edes kokeilla.

Me jatkettiin juhlimista vielä senkin jälkeen, kun muut lähti kotiin. Eväiden (juomien) kera läheiselle laiturille istuskelemaan, juttelemaan ja nauttimaan maisemasta ja musiikista. Nää on just näitä kesän parhaita päiviä, ei varmasti unohdu ikinä!