Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tv. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. heinäkuuta 2013

orange is the new black

Yks mun suosikki tv-sarjoista on Prison Break, ja siitä lähtien ku ne jaksot katoin maratoonina läpi, mulla on ollu joku ihmeellinen kiinnostus vankilaohjelmiin. Alcatraz loppu lyhyeen, mutta se huononi kyllä jakso jaksolta. Pari päivää sitten huomasin kuitenkin Netflixissä uuden sarjan, joka on ihan Netflixin omaa tuotantoa, ja kulkee nimellä Orange is the new black. Oon pettyny siihen, että jaksoja on vaan 13. Koska oon ollu viime aikoina illat töissä, niin näitä jaksoja on tullu katottua kolmeen asti yöllä ja Eetu kyselee miksen nuku. Jokanen jakso oli ihan jäätävän hyvä, enkä voinu ees ottaa läppäriä pöydälle häiritsemään, vaikka yleensä kaks asiaa voi tehdä saman aikasesti. Sohvassa on mun muotonen kolo, ja nyt en tiiä mitä teen ku tuun töistä, kun ei oo enää jaksoja kattomatta. Jotenki vaan niin jännittävää tommonen vankilaelämä, ja tää sarja vielä perustu tosielämän kokemuksiin. Hurjaa.


Mulle muuten kuuluu ihan hyvää. On paljon töitä, selkä ei oo enää kipee ja iho (= rusketus) kuoriutuu irti, kesää on vielä jäljellä, kaikkee kivaa suunnitteilla ja sillälailla. Jotenki on jääny blogin kirjottelu vähemmälle, kun päivät on koostunu lenkkeilystä, telkkarista ja töistä - ei oikeen ees mitään kiinnostavaa mistä ottaa kuvia. Tämmöstä tää on, tylsää arkee, ei oo juhlia ja ei kokkailla romanttisia illallisia joka ilta. Ei oo mitään mielenkiintosia tapahtumia ja hyvä jos ees välillä kerkee kavereita nähä kun työvuorot menee niin ristiin. Silti mä oon aika happy.

torstai 11. lokakuuta 2012

junior master chef

Oon kattonu kyseistä ohjelmaa ihan vaan muutaman jakson, ja en vaan voi käsittää. Miten noin pienet lapset osaa tehdä tollasia ruokia? Kun mä olin 10v, hyvä et osasin... pistää jotain mikroon? En varmaan  ollu koskenukkaa uuniin, tiesin perus ruokien nimet mutta niiden valmistaminen oli kyllä ihan utopiaa mulle. Munakasta taisin osata mumman kanssa paistaa, tai pyöritellä lihapullia apulaisena. Lisäks ne maistelee niitä ruokia niin aikuismaisesti, mä lappaan vieläki ruokaa suuhun ja päätän vaan onko se hyvää vai pahaa.

Mutta nää juniorit, ne tekee hienoja macaronseja vai mitä ne ees on, to-del-la kauniita annoksia, ja eksoottisia ruokia aineista, joita en vielä tänäkään päivänä tiedä edes olevan olemassa. Ei noi mun mielestä ihan simppeleitä makaroonilaatikkoja tai lihapullia oo mitä ne tuola vääntää, tai en tiedä miltä kuulostaa paistettua kyyhkyä, reisi-confit, porkkanaa ja tuoreita herneitä raskalaiseen tapaan, uusia perunoita ja ruskea paistikastike. Anteeksi mitä. Ranskalaiseen tapaan... mitä se tarkottaa? Tai reisi-confit? 

Sen lisäks, että nää lapsukaiset on jo järjettömän hyviä kokkeja, niin ne osaa ranskaa, espanjaa, on sairaan fiksuja ja asiallisia. Mitä ne tekee kotona? Onkohan niitten äideillä tai isillä hirvee alemmuuskompleksi, kun lapset tekee parempaa ruokaa ku ne ite, vai onko neki huippukokkeja? Ei mulla kävis mielessäkään ruveta vääntämään vieläkään kanttarellipaistosta ja kylkeen chilillä, sitruunalla ja yrteillä maustettua uunilohta. Ei voi muutaku nostaa hattua näille lapsille, ja toivoa, että joskus osais iteki tehä läheskää saman tasosia annoksia.