torstai 11. lokakuuta 2012

junior master chef

Oon kattonu kyseistä ohjelmaa ihan vaan muutaman jakson, ja en vaan voi käsittää. Miten noin pienet lapset osaa tehdä tollasia ruokia? Kun mä olin 10v, hyvä et osasin... pistää jotain mikroon? En varmaan  ollu koskenukkaa uuniin, tiesin perus ruokien nimet mutta niiden valmistaminen oli kyllä ihan utopiaa mulle. Munakasta taisin osata mumman kanssa paistaa, tai pyöritellä lihapullia apulaisena. Lisäks ne maistelee niitä ruokia niin aikuismaisesti, mä lappaan vieläki ruokaa suuhun ja päätän vaan onko se hyvää vai pahaa.

Mutta nää juniorit, ne tekee hienoja macaronseja vai mitä ne ees on, to-del-la kauniita annoksia, ja eksoottisia ruokia aineista, joita en vielä tänäkään päivänä tiedä edes olevan olemassa. Ei noi mun mielestä ihan simppeleitä makaroonilaatikkoja tai lihapullia oo mitä ne tuola vääntää, tai en tiedä miltä kuulostaa paistettua kyyhkyä, reisi-confit, porkkanaa ja tuoreita herneitä raskalaiseen tapaan, uusia perunoita ja ruskea paistikastike. Anteeksi mitä. Ranskalaiseen tapaan... mitä se tarkottaa? Tai reisi-confit? 

Sen lisäks, että nää lapsukaiset on jo järjettömän hyviä kokkeja, niin ne osaa ranskaa, espanjaa, on sairaan fiksuja ja asiallisia. Mitä ne tekee kotona? Onkohan niitten äideillä tai isillä hirvee alemmuuskompleksi, kun lapset tekee parempaa ruokaa ku ne ite, vai onko neki huippukokkeja? Ei mulla kävis mielessäkään ruveta vääntämään vieläkään kanttarellipaistosta ja kylkeen chilillä, sitruunalla ja yrteillä maustettua uunilohta. Ei voi muutaku nostaa hattua näille lapsille, ja toivoa, että joskus osais iteki tehä läheskää saman tasosia annoksia. 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

paint your nails & be happy

Jaksoin pitkästä aikaa keskittyä kynsien maalaamiseen niinkin pitkän pätkän, että vasemmallaki kädellä onnistu kuviot nätisti. Tän uuden ja pari muutaki kivaa lakkaa sain tuliaisiks siskolta joka palas reissulta Thaimaasta. Ja tää tuoksuu jännälle, aluks ehkä vähä säikähdin, mutta nyt nuuhkin tätä kokoajan... 

instagram tjuliaa

Viikonloppu hujahti ohi, söpöiltiin ja haaveiltiin Eetun kans, pelattiin jääkiekkoo (voitettiin woopwoooop) ja.. no ei varmaan hirveesti muuta sit siinä ehtiny. Kuhan nää kuivuu nyt kunnolla niin täytyy varmaan mennä nukkumaan, ja huomenna pirteenä töihin! Oon niiiiiin innoissani. 

torstai 4. lokakuuta 2012

To accomplish great things, we must not only act but also dream, not only dream, but also believe

Eiköhän se oo nyt aika varmaa. Joulukuussa saa vetää lakin päähän, ja huomenna on viimenen tunti lukioo. YTL saa olla totaalinen painajainen jos nyt käy niin, että pisteet tippuu monenmonta arvosanaa, kurssit on käyty ja kaikki mekot ja korkkarit valmiina. Mutta vielä 2 kuukautta, kunnes voi virallisesti sanoa, että nyt mä oon ylioppilas.


Nyt mulla on sit ainaki aikaa kattoo telkkaria ja neuloo kaulahuiveja... Viitsivitsi mullahan alkaa maanantaina uus työ! Oon tosi innoissani siitä, ja vahvasti kyllä tässä viime päivinä on siltä näyttäny, että kyllä se aurinko välillä sinne kuuluisaan risukasaankin paistaa! 


kuvat weheartit

maanantai 1. lokakuuta 2012

home is where the heart is

Nyt kun oon täysin toimeettomana koulun loputtua, aikaa on ainaki kaikkeen turhaan haaveiluun ihan liikaa. Oon selannu varmaan kaikki mahdolliset vuokrakämpät, myytävät kämpät, pinterest.comin sisustusideat ym läpi ja muutto kuume vaan kasvaa ja kasvaa. Haluisin pistää kaiken ihan uusiks, mutta ainakaan ennenkö Eetu pääsee intistä se ei oo mahdollista, joten ajattelin tehä tälläsen postauksen meidän erittäin matalasta majasta.


Tämä kaikki hässäkkä tapahtuu siis yhdessä huoneessa, meillä on pikkueteinen, vessa ja sit makuuhuone-olohuone-keittiö-ruokailuhuone-työhuone-yhdistelmä. Ahdistaako? Jep. Yks iso asia, minkä haluisin ehdottomasti olis sohva, mutta ei toivookaan, että se tänne mahtuis ainakaan niin kauan ku haluan pöydän säilyttää.


Tän ihanan muistitaulun sain mun kummitädiltä, siinä olevat jutut vaihtuu usein, ja se on kyllä myös kivannäkönen ihan tyhjänäkin. Ja sit alla näkyy "keittiö", eli muutama kaappi parille lautaselle, uuni ja minijääkaappi. Meidän astiat ei todellakaan mahdu kaikki ees kaappeihin, jääkaappi on hankala eikä sinne perimmäiseen nurkkaan jaksa edes kumartua. Pakastinta osais nyt ehdottomasti arvostaa ihan uudella tavalla! Harmittaa niin paljon, ku ei oikeen ikinä voi ostaa jäätelöä, jos ei syö koko pakettia kerralla... First world problems... 



Sisustustarroista tykkään tosi paljon, ja tää on tainnu jo jossain vaiheessa näkyä tääl blogissaki. Voisin varmaan pistää kaikki seinät vaan täyteen tekstejä ja kiemuroita, ei haittais mua ollenkaan. Lisäks noi on helppo tapa sisustaa vuokrakämppää, ei oikeen viitti ruveta tapetoimaan tai hakkaan enempää nauloja seiniin, niin noi on helppo laittaa ja ottaa myös pois.


Työhuone-ruokailuhuone, tykkään tosta hyllystäki tosi paljon, mut se on myös hirveen epäkäytännöllinen siivota ja nyt se on niin täynnä, et näyttää vähän käsiin räjähtävältä kokoajan... Sit kun muutetaan niin saa nähä heitetäänkö toi pöytä tosta pois ja jätetään vaan hylly, nimittäin se vie tositositosi paljon tilaa...




Sellasta. Ja taas voisin ruveta haaveilemaan siitä isommasta kämpästä..

perjantai 28. syyskuuta 2012

who am i

Nyt ei oikein mitään liiku päässä, joten päädyin selailemaan näitä kuvia täältä, and that's who I am.






















maanantai 24. syyskuuta 2012

oothan tässä vielä huomenna

Ei tähän nyt varmaan paljoo sanoja tarvita. 



Mulle perhe, Eetu ja ystävät on koko elämä. Mutta tuntuu, että en sano sitä niille tarpeeks usein. Ja nyt ku rupee itkettämään, niin i love u all, no matter what. 







perjantai 21. syyskuuta 2012

vem kan stoppa mej när jag bara rullar fram

Hej på er alla. Nyt on kirjotukset ohi, enää lukioo jäljellä varsinaisesti 1 pakollinen bilsan koe, ja sit koittaa vapaus, tai tekemisen puute. Todella outoa ajatella, että nyt se alkaa olla ohi... Mitäs mä sitten teen? Tottakai täytyy hakea töitä, mutta entä jos niitä ei vaan saa. Istun himassa, kun kouluakaan ei oo sitäkään vähää mitä tää alkusyksy on ollu. Ja seuraavan kerran koulun penkille aikasintaan vuoden päästä... MITÄ?  


Eilen keksin kovasti muuta tekemistä ku lukea viimesiä vinkkejä ruotsin kirjotuksiin. Aurinko paisto niin nätisti aamulla, et oli ihan pakko lähtee n. 40 minuutin kävelylle linnan ympäristöön. Mietin siinä, että kyllä tääkin pikkukaupunki vaan toisaalta on niin nätti. Ja syksy on mun lemppari vuodenaika. 


Haluisin ihan hirveesti mennä käymään tuola linnassa sisällä. Ollaan me joskus ala-asteella sielä oltu luokkaretkellä, mut sillon kiinnosti enemmän olla kovis ja ei-kiinnostunut mistään historiasta. En siis todellakaan muista millasta sielä on. Katoin kuitenki turistina info-tauluja ja päätin, että raahaan Eetun vielä sinne mun mukaan. 


Tänä viikonloppuna pelataan vaan sunnuntaina, Salo HT tulee vastaan ja saa nähä millasta kehitystä on tullu sitten harkkapelien. Varmaan kuitenki tulee oleen mielenkiintonen peli. Lauantaina pääsen siis kerranki kattoon Eetun peliä ihan kunnolla ilman minkäänlaista kiirettä omaan, can't wait! 


Ja tää biisi on nyt sitte viikonlopusta saakka soinu päässä lakkaamatta, var så god, ja tää ruotsi juttu loppuu nyt lupaan :