torstai 25. lokakuuta 2012

cry just a little


Viime viikolla ostin KappAhlista työpäivän jälkeen tän ihanan karvahupullisen takin, ja tänään kun oli ensimmäinen tarpeeks kylmä päivä, sain sen myös päälle laittaa. KappAhlissa on nyt just loistava tarjous talvitakeista, eli -20€ alennus suurimmasta ostasta takkeja, tälle jäi hintaa sen 39,95€ joten se oli siinä vaiheessa jo ihan päätetty juttu, tarvin punasen talvitakin.


Mulla on ullakolla miljoona talvitakkia, mutta silti tarvin joka talvi monta uutta. En tykkää käyttää samaa takkia joka päivä, ja siks multa löytyy saman tyylisiä takkeja monissa eri väreissä, karvahuipuilla, ilman, sporttisempia, villakangastakkeja ja tänä talvena ekaa kertaa myös untuvatakki. Ja yhtään punasta takkia mulla ei vielä ollu, joten jo senki takia tarvin tän, tuomaan väriä sinne kaappiin. 


Pipo on myös uus, sen toimitti Nelly.com tällä viikolla ja hintaa tais olla n. 7€. Niitäkään ei koskaan voi olla liikaa, ja toi karvatupsu on niin söpö. Huomasin tosin, että tää mun outfit on ihan KappAhlin mainoksesta, lastenosaston nimittäin. Haittaako?


Kohta saa onneks ruveta taas lähteen hallille, saa taas hyvän syyn lykätä siivoamista päivällä eteen päin. Ei tunnissa enää kerkee mitään tekemään. Oon kyllä alkanu taas aktiivisemmin katteleen noita kämppiä, sillä olis helpompi pistää tavarat lattialta muuttolaatikoihin ku yrittää tunkee niitä tilaan jota ei ole. 


Eilen illalla tuli myös jälleen totaalinen kyllästyminen työnhakemiseen, ja totesin, että helpompaa olis vaan opiskella niin sais ainakin varmasti vuokran maksettua joka kuukausi. No tuumasta toimeen ja hain sit viime hetkellä vielä yliopistoon. Olis vuoden paras vitsi jos sinne pääsis, mutta kun kyseiseen kouluun ei pääsykokeita järjestetty, niin aina voi yrittää! 

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

top of the world

Ellan kanssa hurautettiin tänään Hyvinkäälle, ja matkalla todettiin, että sielä on tänä syksynä tullu käytyä useemmin ku koskaan aikasemmin. Nyt on sit vielä uus syy käydä sielä, eli kauppakeskus Willa. Kaikki peruskaupat löyty, kivoina lisinä New Yorker, Cubus, Gina, Stadium... Joita ei Hämeenlinnassa ole. Aika loppu kesken, mutta ihan kivat löydöt silti tehtiin. Täytyy tehä taas vaatekaappi-inventaario ja raivata säilytystilaa näille.



Tää oli niin söpö t-paita, ja mietin kyllä kieltämättä, et lähenkö tolle piikki-linjalle ollenkaan. No sit mä totesin, et ei mulla oo mitään rajuja paitoja ja vein kassalle. Valitan kuitenki kokoajan, et mun kaikki paidat on vaan yksvärisiä ja tylsiä, no siihen tuli nyt ainaki yks poikkeus. Ja, ettei liian rajuks mee, niin ostin myös mustan t-paidan jossa oli olkapäissä rypytystä. New Yorkerista siis nämä molemmat.



H&M:stä ostin beige-musta-raidallisen pitkähihasen paidan, mustan perustopin ja sulka-timantti-härpäke-sormuksen. Oon ettiny pitkään kivoja sormuksia, mut oon jotenki niin hirveen nirso niitten suhteen, enkä muutenkaan oikeen koskaan oo pitäny niitä. Tää oliki ehkä vähän viime hetken heräteostos, mut ei haittaa se on tosi kiva. Ainaki niin kauan kunnes se vaihtaa väriä vihreeks. 


Valokynää en oo nähnykkää moneen kuukauteen, joten silmänalus-voide tuli erittäin tarpeeseen, ja Ella sai mut vielä myytyä BB-voiteelle. Myyjätki oli niin innoissaan, että pakkohan sitä on kokeilla. Nyt ois sit kaikkee tällästä kivaa, ja Nellyn alestakin tilasin pakettia, ja uus talvitakki on hankittu, mutta sit ruokapöydän ääressä mietin, että missä hemmetissä mä niitä käytän. Ainoo poistuminen kotoo tässä viime aikoina on ollu jäähallille, reeneihin. Alkaa olla ikävä koulua, sielä sentään näki ihmisiä. 



maanantai 22. lokakuuta 2012

let it roll

Oon ehkä tosi erilainen suomalainen, mutta mökkeily ei oo ihan mun ykkösajanviete. Ihan kiva käydä jossain mökillä, mutta mielellään sitten haluan yöks omaan kotiin. Mun ihana sisko kuitenkin tietää mistä naruista vetää, ja saikin suostuteltua mut lähtemään joulukuussa viettämään koko viikonlopun vuokra-mökille. Siis joutuu nyt olemaan ihan perjantaista sunnuntaihin, kaksi yötä keskellä metsää. Onneks kuitenkin ollaan sen verran samanlaisia mökkeilijöitä siskon kanssa, että mökki näyttää kuvien perusteella tosi kivalle, en oo varma, voiko sitä edes mökiksi sanoa. 


Mulla on kuitenkin vielä puoltoista kuukautta aikaa valmistautua tähän tulevaan mökkeilyyn, ja toisaalta oon aika innoissanikin siitä. Joulukuussa on niin paljon kaikkee kivaa tulossa nyt, että marraskuu voitais vaan skipata kokonaan. Tää lokakuuki on menny ihan hujauksessa, mikä on tietenki hyvä ja tarkottaa myös sitä, että Eetukin pääsee pian takas kotiin. Ja mun muutto-kuume kasvaa päivä päivältä. Meidän on ehkä pakko muuttaa heti talvella. Ensin pitäs tosin ehkä löytää töitä, että sais rahaa, että vois ees harkita maksavan enemmän vuokraa. Mut asioillahan on tapana järjestyä... onhan?
  

At the moment mun parhaat kaverit on mumman ja äitin tekemä ihana marjamehu, ja nessu-paketti. Tänään kehitty jostain ihan randomisti hirvee nuha, ja kurkku on ollu jo pari päivää kipeenä. Olishan se ny ollukki jos koko syksy ois terveenä menny. Onneks mehussa on nii paljo vitamiinejä, se on ku ihme-lääkettä ja huomenna oon jo toivottavasti pirteempi. Aamureenitki kutsuis taas aamulla pitkästä aikaa, täytyy varmaan mennä saman tien nukkumaan, että voi edes kuvitella heräävänsä siihen aikaan. 


Kuvat mökkeilystä mun makuun, weheartit.com <3 

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

don't feel like doing anything

Vapaapäivän ( ihan ku joka päivä ei ois mulle vapaapäivä ) kunniaks nukuin hirmu  pitkään, näin aika outoja unia ja sit lähettiin kavereitten kans pyöriin kaupungille. Tekis niin paljo mieli ostaa uudet nilkkurit, saappaat ja muita talvikenkiä, uusia perusvaatteita, talvitakkeja ja sit myös vähä vähemmän-perusvaatteita, kaulahuiveja, pipoja, laukkuja... ihan mitä vaan. Täytyy vaan odottaa, että rahaa vaan tipahtais säkillinen taivaalta eteen tai jotain.


Syötiin sit subissa vaihteeks ja jatkettiin tän sateisen ja harmaan kaupungin esittelyä meidän jenkkiläiselle uudelle kaverille. Café Kukossa juotiin kahvit ja syötiin hyvät leivokset, bebé oli taas pakko saada. Oli niin täys olo, että pieni konvehtikaan ei enää menny alas. Vapaapäivän pointtihan on todellakin vaan syödä ja juoda niin paljo ku ikinä jaksaa, että on sit taas seuraavana päivänä mitä kuluttaa reeneissä pois.


Huomenna sen sijaan on ees vähä tekemistä, illaks pääsee siis töihin. Täytyy varmaan koittaa aamupäivästä tehä myös jonkunlainen treeni, ettei mee ihan pelkäks syömiseks ja 3 asti aamulla valvomiseks tää elämä. Yläaste-aikoina jakso aina valvoo koulupäivinäki nii myöhää, mutta lukiossa en todellakaan oo jaksanu. Onki ollu nii outoo vaa olla koneella, ilman mitään fiksua tekemistä. Oon kyllä suunnitellu häitä ja unelma kotia sun muuta pinterestissä, ja sehän vasta tärkeetä onki.


maanantai 15. lokakuuta 2012

elän sut uudestaa

Viikonloppu taas hujahti ohi, perjantaina korkattiin vapaan viikonlopun kunniaks joukkuekavereitten + puolisoiden kanssa ja jatkettiin matkaa kaupunkiin. Iskelmän tanssilattian jälkeen haettiin pitsaa kun jalkoihin sattu jo niin kovaa. Suunnitelmahan oli se, että saappaat mukaan ja korkkarit jalkaan, mutta saappaat sitten jäi. Eetu on kuitenkin niin herrasmies, että lainas sitten kenkiään mulle, ja kotiin käveltiin hyvin reippaasti. En uskaltanu valittaa, vaikka kivi paino aina välillä hyvin ikävästi jalkaan sielä kengässä, toisella oli kuitenki ehkä pikkusen epämukavampi, ihan vähän vaan. 


Lauantaina juhlittiin mun kummitytön synttäreitä. Miten siitä muka on jo yli 2 vuotta, kun se oli vielä sielä siskon masussa? Siitä on kuitenki kasvanu niin iso ja fiksu tyttö, harmittaa, kun ei voi kuitenkaan olla aina sielä lähellä näkemässä kun toinen kasvaa niin nopeesti. Illalla kävin moikkaamassa kavereita, pyörittiin epämääräsesti Tampereella kunnes mun silmät vaan ei enää pysyny auki ja oli pakko lähtee kotiin. Onneks ei tarvinu ite ajaa, en ois varmaan päässy perille asti.  

Sunnuntaina me käytiin tsekkaamassa Girl's Hockey Day -tapahtuma Pirkkalan jäähallissa, sielä oli paljon tyttöjä niin isompia ku pienempiäkin kokeilemassa jääkiekkoo. Meillä ei oikeen meinannu luistelu tällä kertaa maistua paitsi mun sylissä, mutta pallot oli kiinnostavia, ja keilojen pujottelu oli hauskaa! Mun kummit ja serkut tuli myös sunnuntaina käymään, oli kiva nähä niitäkin pitkästä aikaa ja kummitädin kanssa suunniteltiin ylppäreitä... nyt en oikeesti jaksa enää odottaa. Kävästiin myös hulluilla päivillä, mutta mukaan ei tällä kertaa tarttunu muutaku hiuslakkaa, eikä kyllä enempään ois ollu varaakaan. Ehkä mua vähän ahdisti, ku tuntu jotenki et ois pakko ostaa jotain... Ilmapalloja kuitenki saatiin kummitytölle ja mä pääsin junaan ja kotiin.


Tänään ollaan Eetun kanssa makoiltu, syöty ja katottu Alcatrazia, ja nyt mua harmittaa, ku en voi kattoo uusinta jaksoo ilman sitä. En vielä ihan oo varma sen sarjan laadusta, mutta ainaki osa jaksoista on ollu tosi hyviä. Käytiin myös auttamassa kaveria muutossa ja opinpahan ainakin arvostamaan tätä meidän kämppää, vaikka tää on pieni, niin asiat vois paljon huonomminkin olla. 

torstai 11. lokakuuta 2012

junior master chef

Oon kattonu kyseistä ohjelmaa ihan vaan muutaman jakson, ja en vaan voi käsittää. Miten noin pienet lapset osaa tehdä tollasia ruokia? Kun mä olin 10v, hyvä et osasin... pistää jotain mikroon? En varmaan  ollu koskenukkaa uuniin, tiesin perus ruokien nimet mutta niiden valmistaminen oli kyllä ihan utopiaa mulle. Munakasta taisin osata mumman kanssa paistaa, tai pyöritellä lihapullia apulaisena. Lisäks ne maistelee niitä ruokia niin aikuismaisesti, mä lappaan vieläki ruokaa suuhun ja päätän vaan onko se hyvää vai pahaa.

Mutta nää juniorit, ne tekee hienoja macaronseja vai mitä ne ees on, to-del-la kauniita annoksia, ja eksoottisia ruokia aineista, joita en vielä tänäkään päivänä tiedä edes olevan olemassa. Ei noi mun mielestä ihan simppeleitä makaroonilaatikkoja tai lihapullia oo mitä ne tuola vääntää, tai en tiedä miltä kuulostaa paistettua kyyhkyä, reisi-confit, porkkanaa ja tuoreita herneitä raskalaiseen tapaan, uusia perunoita ja ruskea paistikastike. Anteeksi mitä. Ranskalaiseen tapaan... mitä se tarkottaa? Tai reisi-confit? 

Sen lisäks, että nää lapsukaiset on jo järjettömän hyviä kokkeja, niin ne osaa ranskaa, espanjaa, on sairaan fiksuja ja asiallisia. Mitä ne tekee kotona? Onkohan niitten äideillä tai isillä hirvee alemmuuskompleksi, kun lapset tekee parempaa ruokaa ku ne ite, vai onko neki huippukokkeja? Ei mulla kävis mielessäkään ruveta vääntämään vieläkään kanttarellipaistosta ja kylkeen chilillä, sitruunalla ja yrteillä maustettua uunilohta. Ei voi muutaku nostaa hattua näille lapsille, ja toivoa, että joskus osais iteki tehä läheskää saman tasosia annoksia. 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

paint your nails & be happy

Jaksoin pitkästä aikaa keskittyä kynsien maalaamiseen niinkin pitkän pätkän, että vasemmallaki kädellä onnistu kuviot nätisti. Tän uuden ja pari muutaki kivaa lakkaa sain tuliaisiks siskolta joka palas reissulta Thaimaasta. Ja tää tuoksuu jännälle, aluks ehkä vähä säikähdin, mutta nyt nuuhkin tätä kokoajan... 

instagram tjuliaa

Viikonloppu hujahti ohi, söpöiltiin ja haaveiltiin Eetun kans, pelattiin jääkiekkoo (voitettiin woopwoooop) ja.. no ei varmaan hirveesti muuta sit siinä ehtiny. Kuhan nää kuivuu nyt kunnolla niin täytyy varmaan mennä nukkumaan, ja huomenna pirteenä töihin! Oon niiiiiin innoissani.