maanantai 3. joulukuuta 2012

shopping is cheaper than therapy

Koska työttömyys ja opiskelemattomuus, oon viettäny tänään Kengun kanssa ihanan tyttöjen päivä, johon sit liitty mukaan mies ja lisää tyttöjä. Kävin ihan ekana hakemassa auton lainaan ja vihdoinkin ripsihuollossa. Alko näyttää peilikuva jo ihan kamalalta ku ripsiä oli ehkä 2 kummassakin silmässä, timanteistakaan ei ollu mitään tietoo. Nyt on kuitenki juhlia varten ripset kunnossa, ja timantit taas paikallaan! Hain sit Kengun ja lähettiin kaupungille ostamaan meille yo-lakkeja ja muita tarpeellisia juttuja. 



Lakit löyty hyvin nopeesti, ja sit piti vielä ettiä sukkahousuja sun muita ja sit mentiin Seppälään suunnitteleen sille asua. On niin ihana valita toiselle vaatteita sylillinen ja työntää sovituskoppiin, miettiä miten vois vielä tehä paremmaks ja sit se tunne ku toine on tyytyväinen asuun ja kiikuttaa kasan vaatteita kassalle. Me ollaan tehty tällästä jo parikin kertaa, ja myyjät varmaan luulee, et me varastetaan jotain kun sovituskoppiin viedään niin paljon vaatteita, välillä niitä sit vien takas paikoilleen ja tuon ehkä jotain uutta tilalle. Löysin Kengulle myös supermageen käärme-kaulakorun. Se on ihan huippu.




Koska shoppailu on rankkaa, me käytiin tankkaamassa subissa ja sit jatkettiin. Sokokselta naamarasvaa kivassa purkissa, H&M:ltä eyelineri ja meikkipussi ja korvikset ja sit menin ostamaan ruokaa mutta tulinkin kaupasta yhen riisifrutin ja 2 kinder-joulukalenterin kanssa. Ne oli -50% !! En tajua ees miten pystyin innostuun asiasta niin paljon, mutta ostin sit Eetullekki ku sai kuitenki kaks yhen hinnalla. 



sunnuntai 2. joulukuuta 2012

anna edes vähän rakkautta tähän

Jes marraskuun haaste lusmuiltu läpi, ja nyt voi alkaa keskittyminen jouluun! Ensimmäinen pettymys on ollu se, että mulla ei vieläkään ole joulukalenteria, vaikka huomenna pitäis avata jo kolmas luukku. Taidan korjata asian heti huomenna. Pienenä oli ihan parasta jos oli esim. viikonlopun jossain poissa kotoa, ja kotona odotti suklaakalenteri josta sai avata monta luukkua kerralla.

Monissa blogeissa on jo pitkän aikaa ollu joululahja toivelistoja ja kollaaseja, joten tottakai munki täytyy. Pääsin sisään polyvoren kummalliseen maailmaan ja kokosin tärkeitä haaveilujani pariin kuvaan. Tällä hetkellä en tarvi ihan kauheesti mitään, pehmeet paketit ois kivoja, sillä vaatekaappia haluisin uudistaa ihan täysin. Mut ainahan voi haaveilla, ja nää ois kivoja juttuja. 

wishlist


Oikeisiin ja realistisiin toiveisiin sen sijaan kuuluu iso ja pehmee kaulahuivi, villasukkia, lahjakortti esim. ikeaan, stokkalle, kenkäkauppaan tms ja kahvinkeitin olis myös kiva. Tunteet pelissä dvd-boksit ois huippuja, tai lahjakortti elokuviin. Ja ginassa ois pari mekkoo jotka haluisin, en tiedä ihan vielä, että mihin tarkotukseen, muttakun ne on niin ihania ja paljettisia. Parasta kuitenki päästä kotikotiin ja sukuloimaan, syömään hyvää ruokaa ja sytyttelemään kynttilöitä ja vaan olla ja nauttia siitä mitä meillä on. Ja kuunnella joululauluja autossa kun ajaa pohjanmaalle. Ratsastamaan ois ihana päästä, varsinki jos on näin ihanasti lunta!



wishlist2



velour-asu Juicy Couture sweatshirts and hoody  IPAD Tech accessory ipad-kotelo Marc jacob luomivärejä Dior beauty hajuvesi Juicy couture fragrance OPI-kynsilakkoja Opi nail polish juomapullo Water Bottle



torstai 29. marraskuuta 2012

all I want for xmas is u, JK i just sent u my list

Mun pitäis ehdottomasti olla jo peiton alla ja pistämässä simmuja kiinni, mutta koska valvominen on niin kivaa ja tietokoneella oleminen yöllä tärkeetä, ajattelin laittaa nää instagram-kuvat tänne blogiinki. Käytiin kattomassa a-junnujen peliä HPK-Ilves, ipa voitti ja olin tälläsillä vaatteilla liikkeellä. En osannu kuitenkaan varautua ollenkaan tohon jäätävään kylmyyteen mikä tuola pihalla nyt oli, ja kylmä tuli heti ku astu ovesta pihalle. Täytyy ruveta pukeutuun toppahaalariin jos toi talvi ny todellakin on tulossa.

instagram : tjuliaa
Ja tässä toisessa sitten näkyy vähän mun uusia hiuksia, kävin glo hair:ssä värjäämässä ja leikkaamassa ja lopputulos oli se, että mun hiukset ei ookkaan niin huonossa kunnossa mitä oon luullu, tresemmen split end repair-sarjalle kiitos ja kunnia, ja pituudesta ei lähteny siis yhtään pois. Tummat hiukset on nyt sit tosi tumman ruskeet, ei mustat kuitenkaan, ja sit laitettiin alle viel lämpimän sävysiä vaaleita raitoja, et ne tulis tolleen kivasti esiin kun ylppäreihin sit kiharretaan hiukset. 

instagram : tjuliaa
Toiselle puolelle päätä vaalee väri tarttu tosi hyvin, mutta toiselle puolelle mun mielestä pikkusen heikommin, mutta kyl sieltä ny kuitenki jotain näkyy. Ja onhan se tietenkin hankala saada tummista hiuksista yhtäkkiä vaaleita. Katotaan ny miltä nää rupee näyttämään, ehkä koitan jossain vaiheessa vielä laittaa lisää noita vaaleita raitoja, ku tykkään kyl tosi paljon tosta, et on ny vähä muutaki ku pelkkää tummaa! Vad tycker du?

28 - I miss you

Ikävöin monenlaisia asioita. Ikävöin Kanadaan, kaikkia hyviä herkkuja sielä mitä ei Suomesta saa, sitä ihanaa tunnetta, ku astuu ulkomailla ulos lentokentältä ja tulee se tuulahdus "seinä" vastaan, kun ilma on niin paljon lämpimämpi ku sillon ku viimeks oli ulkoilmassa. Ikävöin sitä, että lentokoneessa sai lapsena kaikkee kivaa puuhakirjaa ym, tai pääs käymään ohjaamossa. 

Kun oon nyt asunu Hämeenlinnassa pari vuotta, ikävöin tietenkin kavereita, joita en kovin usein näe. Varsinkin yläasteelle on ollu ikävä, sillon kaikki oli niin hauskaa ja huoletonta. Yläasteella oli niin mukava ylipäätään mennä kouluun, kun kamujen kans oli aina yhtä hauskaa. Ja vaikka kaikkia muitaki hauskoja aikoja on tavallaan ikävä, en kyllä vaihtais tätä nykyhetkee mihinkään. Paitsi siihen, että mulla olis myös kunnon työ.

Koska välillä jääkiekon takia ei pääse kovin usein kunnolla viettämään aikaa kotikotona, niin tietenkin perhettäkin tulee tosi usein ikävä. Ja kummityttöä. Harmittaa, etten voi olla aina näkemässä kun se kasvaa ja oppii kaikkee uutta. Onneks kuitenkaan tää välimatka ei niin mahdottoman pitkä ole, ja varsinkin kun niitä töitä nyt ei kauheesti oo, niin voi tehä päiväreissujakin ja mennä yllättämään Jansu.

Tää on toisaalta tylsä, koska tavallaan mulla ei oo mitään ihan hirveetä kaipuuta minnekään, tai mitään kohtaan. Eetua on ikävä sillon, ku sen pitää olla kiinni, mutta niin usein sekin pääsee kotiin. Äitiä ja isiä onneks näkee kans usein kun ne tulee kattoon pelejä, ja kaikkien tärkeitten kans tulee pidettyä yhteyttä. Täytyy vaan olla onnellinen siitä mitä on, ja hoitaa asiat niin, ettei tarvi sitä ikävöidä sitä mennyttä.


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

feel so close to you right now

Kävin eilen pitkästä aikaa Tarjoustalossa äitin kanssa tekemässä löytöjä. Yritin ettiä lasista, neliön muotoista, tarpeeks korkeeta maljakkoo, josta tekisin joulupallo-valo-koristeen. Ei kuitenkaan löytyny, eikä muuten löytyny Ikeastakaan. Täytyy jatkaa etsintöjä siis. Ei Tarjoustalosta kuitenkaan tyhjin käsin lähdetä, ja paras juttu oli Nordqvistin tee-paketti ''Päivän paras hetki''. Muumipaketti pisti silmään, ja tänään oon lipittäny muumimamman voimajuomaa, tsemppi-teetä ja olet ihana-teetä. 


Kaikissa asioissa vois olla tollasia ihania piristäviä tekstejä ja nimiä. Onhan se ny ihan selvää, et ku herää aamulla, ottaa teetä ja jo teepussi sanoo sulle et tsemppiä, niin hyvinhän sen päivän on lähettävä käyntiin! Päätinkin käyttää jälleen kerran vapaapäivän hyödyllisesti, kokeilin smokey eye-meikkiä, kiharsin hiuksia ja tanssin ympäri kämppää ja kuuntelin musiikkia kovalla. Yleensä ajattelen naapureita, en popita täysillä tai kuuntele kai telkkariakaan kovin kovalla. Mut naapurin reivijumputus kuulu niin kovaa yläkerrasta, et oli pakko sit peittää se meteli omalla musiikilla. 


Mut meikistä. Mun smokey eye ei ole kovin dramaattinen, eikä se näytä samalta ku kuvissa mitä löysin pinterestistä. Tykkäsin siitä silti, ja taidan yrittää jäljitellä sit ens viikolla samaa settiä. Mut oon varma, et ku se kerran nyt onnistu, niin sit juhlapäivänä ei varmasti lähellekään. Ja tiedän, että mun ripset on ihan jäätävät. Mut toi on viä parempi silmä ... 


Kävin myös vaihtamassa korkkarit, koska jääkiekko on siistiä ja mulle on tullu kantapäähän patti, ja kenkä ei enää mahtunu jalkaan. Oon kyl myös ihan varma, et kenkäkaupoissa on joku taika, ku sielä kaupas kenkä sujahtaa niin ihanasti jalkaan, mutta yritäpä kotona laittaa. Puristaa ja kiristää joka kohasta ja asentoki tuntuu ihan väärältä. Jääkiekko on myös siltä osin siistiä, että kaikki hajoo just sillon ku ei pysty ostaan uutta. Toissa viikolla tais hajota vasen luistin, ja tänään sit oikee. Onneks HPK:lla on niin ihania ihmisiä, että saa todennäkösesti vielä korjattua.


tiistai 27. marraskuuta 2012

27 - my favorite place in the world

Koska me ollaan matkusteltu tosi paljon, oon oppinu nauttimaan siitä paikasta missä milloinkin oon. Kaikkien ihanien kaupunkien, rantojen ja kotien joukosta kuitenkin löytyy muutama, joihin vaan aina haluis palata. Yksi suosikkipaikkoistani on Tampere. Haluun muutta sinne, lähelle mun perhettä ja ystäviä, kävellä aurinkoisena syyspäivänä Hämeenkadulla ja nauttia ihmisten hulinasta. 

Kanada 2001?
Kanadaan on varsinkin nyt viime vuosina ollu taas kova kaipuu, ja haluisin muuttaa sinnekki vielä joskus. Onneks Eetu on helposti houkuteltavissa, jos vaan NHL lähtis taas jonain päivänä pyöriin. Tuntuis kuitenkin liian haikeelta jättää kaikki rakkaat tänne Suomeen, joten kaikki sais kyllä sit tulla mukaan. 

Rodos 2012

Kotikoti on tottakai myös yks mun suosikkipaikoista. On ihana kattella myöhään illalla äitin kanssa salkkareita tai vain elämää, syödä hyvää ruokaa ja vaan olla perheen kans. Jääkaapissa tai kaapeissa on aina ruokaa, ja oma huone on kans aina oma huone. Kyllästyin yläasteella ihan täysin hevos-tapetteihin jotka valitsin kun taloa rakennettiin, joten leikkasin sit lehdistä tosi paljon erilaisia tekstejä ja kuvia. Liimailin niitä heppakuvien päälle, ja on ihana nyt monta vuotta myöhemmin kattella niitä seiniä, ja muistella mitä sillon pyöri mielessä. 

2009
Jäähallilla tulee vietettyä tosi paljon aikaa, ja Hämeenlinnan jäähalli on myös paikka jossa viihdyn. Sinne on kiva mennä, ja ihmiset on niin mukavia ja auttaa kun sitä tarvitaan. Kerho-ravintolasta saa hyvää ruokaa, meillä on hieno pukukoppi ja muutenkin kiva halli. Metritiskin jää on just hyvä luistella, sielä ei oo liian kylmä, eikä liian lämmin. Ja tärkeintä, valot ei oo keltaset, eikä hämärät. Yleensäkkin jäähalleissa on se ihana tuoksu, ei sitä ees osaa kuvailla mitenkään, mutta se vaan on niin kotosa.


26 - what I'm afraid of

Eikö ookkin mukavaa, etten jaksa tai ehdi kirjottaa mistään muista, ku näistä valmiista haasteen aiheista. Onneks tää kuukausi on kohta ohi, ja voi palata normaaleihin rutiineihin, eikä tartte miettiä tälläsiä hyvin syvällisiä juttuja kovinkaan paljoo. Koska aihe on niinkin synkkä, kuin mitä pelkään, ajattelin pistää ilosia ja pirteitä kuvia sekaan, jotka otin lauantaina ennenkö lähin juhlistamaan kaverin 30-synttäreitä ravintolaan. 


Kuolema. Pelkään sitä, että mun rakkaille sattuu jotain. Joskus on ärsyttävää, kun tavallisissa tilanteissa tulee mieleen mitä kaikkee kamalaa vois tapahtua just nyt. Ehkä sillä on kuitenkin joku tarkotus, opettaa olemaan ainakin varovainen tai jotain? Ja tän takia myös jotku ihan normi tilanteet pelottaa mua, ku oon varma, et just seuraavalla vastaantulijalla on puukko taskus ja se iskee sen mun kylkeen.


Hissit. Aivan kamalaa. Luotan kyllä uusiin hisseihin, ja mun katse hakee aina sen pienen kyltin, että koska hissi on viimeks huollettu. Jos se toinen seinusta on sellanen avoin, että siitä näkee miten kerroksia menee ylös tai alas, se ahdistaa. Kamalimmassa hississä ikinä olin vähän aikaa sitten, se oli just niinku Titanicissä, sellaset rautaset häkkiverkko-hässäkkä-ovet, näki miten kerrokset vaihtu ja tais olla 1956 se hissi asennettu. Itkin. Ja vielä 4h myöhemmin, baarin jälkeen kun tultiin kotiin, kauhistelin edelleen miten kamalaa se oli. Nyt ku oon tätä asiaa tässä miettiny, niin ihan varmasti nään jotain hissi-painajaista ku meen nukkumaan. 


Oon koittanu miettiä mistä hissi-pelko johtuu, mutta en keksi mitään hyvää selitystä sille. En oo tietääkseni koskaan jääny jumiin hissiin, eikä mitään muutakaan kovin shokeeraavaa. En kai kauheesti pelkää mitään hämähäkkejä, käärmeitä tai kaloja, mutta kissat on vähän pelottavia. Niistä vaan ei voi tietää mitä ne ajattelee. Ja pelkään sitä, että saan kiekon tai luistimet tai mailan kaulaan. Ja ku hetken täs oon tuijotellu noita kuvia, joissa ripset on aivan järkyttävät, muistin, että pelkään, että toisesta silmästä tippuu kaikki ripset irti ennen seuraavaa huoltoo, ja sit joudun maksaa uusien ripsien hinnan ja mulla ei oo rahaa.