perjantai 4. tammikuuta 2013

homecoming

TJ 0 !!



Ei voi muuta ny oikeen sanoo, ku OHI ON. Eetu pääs tänään takas kotiin armeijasta, eikä takasin oo enää menemistä. Ois tietysti ollu hauska sen kanssa viettää iltaa, mutta suodaan nyt pojille vielä hauska viikonloppu yhdessä juhlien. Mä sen sijaan oon tällä viikolla juhlinu uutta vuotta ystävien kanssa, viettäny löhöily päivää Eetun kanssa ja sit keskiviikkona oli raju ja shokeeraava paluu arkeen, tällä tytöllä alko meinaan työt. 


Kaheksan tunnin työpäivät on tuntunu ny todella rajulta muutokselta totuttuun 24/7 löhöilyyn nähden, mutta oon myös innoissani ku saan taas jotain tekemistä ( sitä on nyt sit ainaki tarpeeks, ei voi valittaa! ) ja erittäin innoissani oon myös siitä, että ehkä pian saadaan jopa jääkaappiinkin jotain täytettä suolakurkkupurkin kaveriks. 


Tähän arkeen on myös kuulunu reenit, oli niin mukava pitkästä aikaa nähä tyttöjä ja hikoilla lomailun aiheuttamaa turvotusta pois. Oon kai kehittyny levossa tosi paljon, muistaakseni viimesimmät reenit ennen lomaa tuntu ihan järkyttävän kauheilta niin henkisesti ku fyysisesti, mutta onneks kelkka on nyt kääntyny sopivasti ennenkö palataan takas kaukaloon ihan pelien merkeissä. 


Tästä on hyvä lähtee kohti loppu kautta, joka lähenee ihan hirveetä vauhtia. Just kauhisteltiin, että miten muka voi olla jo tammikuu. Justhan me kiivettiin motivaatiomäkee ylös ja nosteltiin puntteja kesäreenien merkeissä. Kevät on vaan niin parasta aikaa jääkiekossa, sarjaa on vielä muutaman pelin verran jäljellä, ja sit alkaa tosipelit ja todellinen taistelu Suomen mestaruudesta. Sitä fiilistä ei voi edes kuvailla. 



Koska en tiedä mitä kuvia tähän laittais, niin miten olis joulufiilistelyä, vielä kerran? 

tiistai 1. tammikuuta 2013

it ain't the end

Maailmanloppua ei tullu, ja taas vuosi vaihtu. Eilisen vietin Eetun ja Ellan seurassa, katottiin U20 peliä täällä meillä, tehtiin tortilloja ja laitettiin hiuksia ja meikkejä kuntoon. Mentiin sit naapuriin, ja sielä sit pelattiin juomapelejä, tanssittiin, naurettiin, syötiin ja juotiin. Oli ihana nähä myös meidän tulevaa meribiologia(biologistia?) joka tuli onneks Suomeen juhlimaan uutta vuotta meidän mahtavassa seurassa <3 Nyt kuitenki vielä pikanen tiivistelmä tästä vuodesta, niinkuin viime vuonnakin!


Tammikuussa ei tainnu tapahtua mitään kovin erikoista muutettiin Eetun kanssa virallisesti yhteen, olin herkkulakossa ja pelasin jääkiekkoo, kävin koulua ja sellasta perus arkee. Helmikuussa sen sijaan, oli penkkarit ja abiristeily, ihan huikeita päiviä joita ei voi koskaan unohtaa - olihan ne nyt ihan parasta mitä lukiossa ylipäätään tapahtu. EM-turnaus pelattiin Hämeenlinnassa, ja nyt hyllyn päällä on EM-pronssi. Maaliskuussa juhlin synttäreitä Oulussa, ihan hirveessä murjussa pelireissulla, ja sillon myös kausi päättyi SM-pronssiin.



Huhtikuussa Eetu valmistu, ja lähettiin lomalle Rodokselle. Loma oli ihan mahtava, aurinkoa, lepoa, hyvää ruokaa ja ihan parhaassa seurassa. Ootan jo innolla seuraavaa reissua! Toukokuussa hikoiltiin reeneissä ja viimeinen kunnon jakso lukiossa loppu. Tein tosi tunnollisesti tehtäviä ja hommia, vaikka olinki sairastelun ja reissun takia enemmän poissa ku paikalla... Kesäkuussa juhlittiin uusia ylioppilaita, alotin työt taas hotellilla ja sielä sai kyllä rehkiä ihan riittävästi. Heti kuun alussa käytiin onneks siskon ja sen miehen kanssa fiilistelemässä Pitbullia. Kuukauden, tai koko vuoden kohokohta oli kyllä siskon häät.





Heinäkuussa juhlittiin kaverin häitä, olin töissä ja siinä se kesä tais mennä. Eetu lähti armeijaan, joka on nyt sit onneks ihan pian ohi. Elokuussa ... Työt loppu ja koulu alko, ihan viimenen jakso lukioo samoin. Kävin koulussa pari kertaa viikossa, sain koko syksyn melkeen nukkua pitkään ja ottaa ihan rennosti..  Syyskuussa oli kirjotuksia ja meni ihan hemmetin hyvin, oon huipputyytyväinen ruotsin ja terveystiedon tuloksiin, vaikkakin sit kaikista muista uskon, että olisin pystyny parempaan. Kirjotusten jälkeen keskityin jääkiekkoon, kausi alko oikein hyvin ja tuli paljon onnistumisia ja hyviä pelejä.


Loka- ja marraskuussa sain vihdoin vähä töitä, olin KappAhlissa ja tykkäsin siitä työstä kyllä ihan sairaasti. Olin myös päiväkodissa, raksalla ja inventaariossa. Mitään sen kummempaa ei tapahtunu, lätkää lätkää ja lätkää. Joulukuussa sai vihdoin vetää valkolakin päähän ja juhlia monta päivää ansaitusti. Käytiin mökkeilemässä, vietettiin joulua ihanasti ja tässä ollaan.


Tein myös uuden vuoden lupauksen : en tilaa puhelinmyyjiltä mitään tänä vuonna!
Hyvää. onnellista ja onnekasta vuotta 2013 kaikille <3


torstai 27. joulukuuta 2012

Most wonderful time of the year


Joulu meni, ruokaa myös ja nyt odottaa järjetön määrä tavaraa laukuissa ja pussukoissa purkajaansa. Lahjaksi sain ihania juttuja, joista yhdellä yritän näytellä tekstiä ja tässä kestää niin kauan, että ajatus katkee jo ennenkö saa lauseen loppuun. Sain siis ylppäri/joululahjaks iPad 2:sen, ja tässä sitä ihmeteltävää nyt riittää kun me tapellaan Eetun kanssa siitä kumman nimimerkki laitetaan sanajahtiin. Paketeista löyty myös kaikkea muuta ihanaa, sisustusjuttuja, lakanoita, vaatteita, lahjakortteja, suklaata.... Oon ollu tosi kiltti tänäkin vuonna.




Aaton olin kotona perheen kanssa ja sukulaisilla käytiin puurolla, sielä kävi myös joulupukki joka sit toi kunnon joulutunnelmaa. Pienenä uskoin niin kovasti joulupukkiin, kun kaikki perheenjäsenet oli paikalla, eli ei sitä kukaan voinu edes esittää. 


Joulupäivänä syötiin "kevyt" joulu-ateria, ja sit suunnattiin Eetun kanssa kohti Pohjanmaata. Mulle se   on todella tärkeä osa joulua ja joulunaikaa, sielä on meidän sukulaisia, voi vaan olla ihan rauhassa ja nauttia kiireettömyydestä. Pääsin myös pitkästä aikaa ratsastamaan, vaikka naama oli ihan jäässä eikä eteensä nähny, varpaat ja sormet umpijäässä, niin on se vaan niin sen arvosta. Harmittaa kun sielläkään ei kovin usein ehdi käymään. 






Tänään ajeltiin sit alennusmyyntien kautta takas kotiin, mukaan tarttu mulle pari pientä juttuja, Eetulle vähän isompia juttuja ja sit se viel tarjos romanttisen illallisen Hookissa. Oon vähän pettyny, kastike ei maistunu normaalille. Oon ihan varma et se oli jotain väärää. Enkä varmaan pääse tästä yli pitkiin aikoihin. Onneks voin nyt vedota tähän mieltä järkyttäneeseen tapaukseen, kun mielialan menee ihan miten sattuu. 



maanantai 24. joulukuuta 2012

Have a very merry christmas!

Kalenteri näyttää jo 24.12, ja olo on ku pienellä lapsella. Ei malta mennä nukkumaan, olispa jo aamu! Viikonloppuun on kuulunu joululahjaostoksia, perheen kanssa olemista, elokuvia, Eetu, leipomista ja lahjojen paketoimista. Kaikilla muilla taitaa olla ressi paitsi mulla. Tärkeintä on kuitenkin olla yhdessä - siitä saa jo olla niin hirmu onnellinen, että joulupöytään kokoontuu tänä vuonna samat rakkaat kuin viime vuonnakin!

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille! <3







torstai 20. joulukuuta 2012

back to december

Tässä ku oon ny puoli vuotta selaillu myytäviä asuntoja, vuokrattavia asuntoja, huviloita, kaikenlaisia koteja joihin ei välttämättä koskaan ole varaa, niin on aika selkeeks muodostunu mun mielipide siitä mitä haluan. Tästä netin selailusta ei tietenkään oo seurannu mitään muutaku ihan järkyttävä muuttokuume, ja se kasvaa päivä päivältä ku makaan tässä sängyllä ja tuijotan neljää seinää, koska vessan lisäks enempää ei ole. 


Meidän nykynen koti on alusta asti ollu niin selvän väliaikanen, että seki ahdistaa mua kokoajan enemmän. Tää rajottaa ihan hirveesti mun luovuutta sisustuksen suhteen, ja no - enää ei oo mitään järkee edes ruveta mitään uutta tekemään, kun toivon ainakin, että muutaman kuukauden päästä sais pistää kamat kantoon ja uuteen kotiin. Eetukin tietää jo tasan tarkkaan mitä haluan, ja ku selataan vapaita asuntoja, niin se osaa heti kattoo kuvista, mitkä ei kelpaa. Vessan lavuaarin alla pitää erittäin mielellään olla kaappi, laattojen tietyn värisiä, keittiönkaappeja pitää olla paljon, mielellään ihan uudet neki, tasot ei saa olla vanhat ja lattiassa ei voi olla ruutuja. 


Seinät pitäis olla mielellään valkoset, tai jos jossain on tapettia, niin ainoostaan sellanen kiemuratapetti kelpaa. Yks kirkkaan värinen maalattu seinä makuuhuoneessa olis kiva. Tummat lattiat olis kivat, ei välttämättä ihan musta mutta sellanen keskitumma puu, hyvin selitetty? Vaikka tykkään modernista, niin tykkään myös riviera maison tyylistä, joten ehkä uudessa kodissa sitten yhdistyy moderni keittiö ja sit muuten vähän lämmin henkisempää sisustusta.  


Oon varmaan liian vaativa, varsinki nyt ku ei oo edes töitä niin on tietenki tosi hyvä kuvitella saavansa just sellanen kämppä minkä haluaa, mutta onneks muuttamisen suhteen ei oo kuitenkaan mikään pakottava kiire. Uskon, että me löydetään töitä ( pakkohan on löytää?? ) ja sit sen jälkeen just meille sopiva koti jossa sitten voidaan sisustaa just niinku halutaan. Mutta sillä välin, ainahan voi unelmoida...


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

don't let the bedbugs bite

Ja toi otsikko ei tällä kertaa edes naurata mua, vaikka yleensä sanon niin Eetulle ku se on intissä, hymyssä suin. Nyt ajattelin ottaa mukillisen lämmitä kaakaoo, ihan vaan siks, et kerranki on maitoo + en oo pitkäänpitkään aikaan sitä juonu. Kaikki siis alko todella hyvin, muki ei hajonnu ku otin sen kaapista, eikä koko astiakaappi tippunu niskaan. Sit otin kaakaojauheen, niin se sit tottakai leviää matolle ja lattialle. 

Istuin hetkeks sängylle ja mietin että ei perkele, tapahtuuko tää nyt ihan oikeesti? Sit päivitän facebookkiin, ihan vaan siks, että saisin vähän tukee tähän rankkaan tilanteeseen, koska no, onhan se ny ihan syvältä ruveta keskellä yötä setviin tällästä sotkua. Koska sain pari mieltä piristävää tykkäystä, päätin ruveta toimiin ja otin mun just ladatun imurin kätöseen ja totesin, että valkoselta matolta ei lähe kaakaojauheen jäljet ihan kunnolla pelkällä imurilla.

Mulla on ihan kiva vihree hapsumatto, mut se on ollu säilytyksessä sängyn alla vähän aikaa. Rullasin vanhan pois ja otin toisen tilalle, mutta mitä siitä paljastuukaan. No sieltä luikertelee pieni musta ötökkä. En pelkää ötököitä, mutta eihän kukaan voi nukkua ennenkö varmistaa, ettei ne ötökät oo vallannu koko sängyn alustaa ja sieltä hyökkää hirveetä armeijaa. Imuristaki loppu akku sit just sopivasti. Sen siitä saa, ku haluaa hienon imurin, eikä tehokasta imuria.

Kun niitä positiivisia puolia ny rupee ettiin, niin ainaki tuli sängyn alta siivottua kunnolla. Mielessä ei tosin paljo muuta pyöri, ku et onko ne ötökät tehny jonku pesän mun sänkyyn ja ne puree mua yöllä ja muuta mukavaa. Mun piti mennä aikasin nukkumaan, mut mitä jos yön aikana se astiakaappiki tippuu seinältä. Ainiin ja tein mä sit kuitenki lopulta sit kaakaoo. Ei ollu hyvää. 

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Viikonlopun maakuntamatkailut

Lauantaina sain vihdoin Eetun kotiin ikisuudelta tuntuvan viikon jälkeen, ja lähdettiin heti ajelemaan kaupan kautta kohti vuokrattua mökkiä ja paljua. Tuhlasin koko aamupäivän makaamalla sängyssä, niin oli niin kiva lähtee vähän "ihmisten ilmoille" eli toisin sanoen istua eka autossa puoltoista tuntia ja sit päätyä keskelle metsää. 


Tuntu niin epätoivoselta ku olin kartturina, valitsin tietenkin lyhyimmän reitin, joka tarkoittaa tietenki pienimpiä mahdollisia teitä joilla ei uskalla edes ajaa rajotusten mukaan. Jos olisin ollu yksin olisin varmasti itkeny koko matkan ja kääntyny takas Hämeenlinnan rajojen sisällä, mutta onneks Eetu oli mukana turvana. Eniten ihmettelen vaan et miten se muka luotti mun järjettömään reittivalintaan.


Ku päästiin perille otettiin vaan rennosti, musiikkia, hyvää seuraa, ruokaa, juomaa, naurua ja ihana palju. Haluun sellasen kotiin. Sen takia ajettiin keskelle ei mitään, ja todellakin kannatti. On jo ikävä. Koko reissun aikana ainoo kuva, jonka otin oli tää ihana maisemakuva autosta. Kertoo paljon vai mitä? 


Tänään käytiin moikkaamassa sit viel mun porukoita, ja ideaparkin kautta ajettiin kotiin pötköttämään. Todella raskaita nää viikonloput! Katottiin sit Home Alone, perinteisesti aina ennen joulua se pitää nähä. Hereillä tosin pysy ehkä 20 minuuttia. Päikkäreitten jälkeen katottiin vielä leffa loppuun, ja Eetu lähti viimeseks kokonaiseks viikoks armeijaan. Enää 2 sunnuntaita, sit sen ei enää tartte vetää niitä inttivermeitä niskaan. Onneks sillä on kuitenki lomia niin paljo taskussa, et nää viimeset viikot ei kyllä tunnu miltään.