lauantai 20. heinäkuuta 2013

Positiivisuus

En oo koskaan ajatellu, että haluaisin olla yhtään missään festareilla rämpimässä mudassa, kumpparit jalassa ja humaltuneena jostain ylihintasesta sidukasta. En mä kai nytkään sitä niin hirveesti kaipaa. Vaan kaipaan sitä, että näkisin kavereita ja vastaan tulis tuttuja joita ei oo nähny pitkään aikaan ja höpötellä mitä sattuu ja kuunnella cheekiä, valvoo aamuun asti ja muistella huikeeta iltaa vielä joskus pitkän ajan päästä. 

Mitään tällästä ei tuu tapahtuun, teen 9 päivän sisällä yli 60h töitä ja seuraava vapaapäivä on ... Joskus. En jaksa enää lukee yhtään ihanaa humala päivitystä facebookista, saati sit nähä instagramissa kuvia jostain mutasesta kuopasta 2 sormet pystyssä festaripose. Huomenna kun muut nukkuu viä humalaa pois niin mun tilille ropisee sentään pennejä. Huomaatteko kuinka yritän pysyä positiivisena tästä kaikesta-paitsijäämisestä huolimatta? 

 
                      Kesäloma aah.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

orange is the new black

Yks mun suosikki tv-sarjoista on Prison Break, ja siitä lähtien ku ne jaksot katoin maratoonina läpi, mulla on ollu joku ihmeellinen kiinnostus vankilaohjelmiin. Alcatraz loppu lyhyeen, mutta se huononi kyllä jakso jaksolta. Pari päivää sitten huomasin kuitenkin Netflixissä uuden sarjan, joka on ihan Netflixin omaa tuotantoa, ja kulkee nimellä Orange is the new black. Oon pettyny siihen, että jaksoja on vaan 13. Koska oon ollu viime aikoina illat töissä, niin näitä jaksoja on tullu katottua kolmeen asti yöllä ja Eetu kyselee miksen nuku. Jokanen jakso oli ihan jäätävän hyvä, enkä voinu ees ottaa läppäriä pöydälle häiritsemään, vaikka yleensä kaks asiaa voi tehdä saman aikasesti. Sohvassa on mun muotonen kolo, ja nyt en tiiä mitä teen ku tuun töistä, kun ei oo enää jaksoja kattomatta. Jotenki vaan niin jännittävää tommonen vankilaelämä, ja tää sarja vielä perustu tosielämän kokemuksiin. Hurjaa.


Mulle muuten kuuluu ihan hyvää. On paljon töitä, selkä ei oo enää kipee ja iho (= rusketus) kuoriutuu irti, kesää on vielä jäljellä, kaikkee kivaa suunnitteilla ja sillälailla. Jotenki on jääny blogin kirjottelu vähemmälle, kun päivät on koostunu lenkkeilystä, telkkarista ja töistä - ei oikeen ees mitään kiinnostavaa mistä ottaa kuvia. Tämmöstä tää on, tylsää arkee, ei oo juhlia ja ei kokkailla romanttisia illallisia joka ilta. Ei oo mitään mielenkiintosia tapahtumia ja hyvä jos ees välillä kerkee kavereita nähä kun työvuorot menee niin ristiin. Silti mä oon aika happy.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Concrete jungle where dreams are made of

(c) aurinkomatkat.fi

Nyt lennot on varattu, perua ei enää voi - marraskuussa Helsinki-Vantaalta nousee ilmoille lentokone, minä  sen mukana ja laskeutuu vasta Atlantin jälkeen New Yorkin JFK-kentälle. Ihan huikee tyttöjen reissu tulossa, en millään jaksa odottaa mutta ainakin tää motivoi töihin aika kovasti. Totuushan on se, että täytyy varmaan elää köyhemmin ku kirkon rotta, mutta kerrankin on jotain, mihin säästää ja mitä odottaa. Ne mielettömät shoppailumahdollisuudet, kaikki nähtävyydet... Tässä ehtii vielä hulluks tulla monta kertaa. 
(c) aurinkomatkat.fi

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Wake me up

Moi blogi. Taas viikko vierähtäny ohi edellisestä, sitäkin pitempi aika mistään fiksusti tekstistä. Töitten ja rannalla selän polttamisen lisäks mitään maailmaa mullistavaa ei oo tapahtunu, paitsi tiedot siitä, että en päässy mihinkään kouluun. Ehkä ihan ok näin, oon nyt miettiny kaikenlaista ja ainaki mun koko hakulomake oli ihan järjetön, joten yllätys ettei mielenkiintoa tai mahdollisuuksia sitten ollukkaan.

Nyt on aikaa löytää se oma ala, mitä mä haluan tehä isona? Oon jotenki aina ajatellu, että se on ihan itsestäänselvyys, jonkulainen mielikuva mulla on mihin sisältyy toimistotyötä, jakkupukuja ja paljon rahaa. Se ei kuitenkaan vielä ihan täysin kerro mulle, mihin kouluun sitä yrittäis, joten nyt on taas maaliskuuhun aikaa miettiä ja sit panostaa kunnolla sisäänpääsyn.

Oon ollu aika rennolla fiiliksellä tän suhteen, mietin, että kai se, kun töitä ei meinannu löytyä, sai mut hyväksymään "hylkäämisen". Tai ainakin käsittelemään sitä paljon paremmin ja rauhallisemmin. Se oli oikeestaan ensimmäisiä ns. isoja juttuja missä mä en ite kelvannu, enkä voinu asialle muutakun yrittää uudestaan ja uudestaan. Se tuntu ihan hirveeltä, ja niin monet itkut tuli itkettyä syystä, että en ole tarpeeks hyvä. Nyt en rupee siihen, mä oon tarpeeks hyvä, mutta en todellakaan antanut kaikkeeni - lähellekään, ja siks oon kai pettyny itteeni.

Nyt keskityn töihin, ihaniin syksyn suunnitelmiin ja ehkä opiskelen avoimen yliopiston kautta jotain ens vuoden aikana, anything can happen. Paljon positiivistakin löytyy, ei tarvi elää opiskelijaelämää pienellä budjetilla, ei tarvi stressata koulusta, saati opiskella mitään mikä ei kiinnosta, saa työkokemusta ja ... En keksi enempää koska oikeesti haluaisin vaan ihan hirveästi takas koulunpenkille, jännittää ekaa koulupäivää ja ostaa uusia kyniä, penaalin, kalenterin, laukun ja miettiä vaatteet ekaa päivää varten.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Salaliittoteorioita

Onko kukaan muu huomannut? Bloggerin kautta edelleen voi seurata blogeja, ja ne vielä päivittyy sinne sata kertaa nopeammin ku Bloglovin'iin. I wore yoga pants to work-blogi, työn jälkeinen väsymys ja muuten vaan sekava olo kulminoituu siis tähän : tää koko juttu oli bloglovin' salaliitto, kun ne omilla sivuillaan mainosti juttua ja sit bloggaajat oli ihan sekasin ja kaikki siirty bloglovin'iin ja bloggeri ihmettelee et mitä tapahtuu. Mä en oo ainakaan bloggerin sivuilla vastaavaa ilmotusta huomannut, mutta myönnän uskoneeni koko sepustuksen.

Jännä nähdä mitä tapahtuu, mutta tästä tuskin tulee koskaan yhtä mielenkiintosta salaliittoteoriaa ku Elvis Presleyn kuolema ( kannattaa googlettaa 100 perustetta sille, että elvis elää ) ja sit tää, että USAn hallitus hämäs koko maailmaa Bostonin pommi-iskujen aikana. Mun kannattais ehkä pistää tää koko teksti piiloon, mutta haluun myös hirveesti kuulla mitkä on teidän lempi salaliittoteoriat, vai oonko ainoo kenen mielestä ne on aika mielenkiintosia?

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Tiedotustilaisuus

Elossa ollaan, kesäteatteri oli ihan huippu ja muuten viikonloppu on menny töissä. Ja jos joku ei oo vielä lukenu kaikista muista blogeista, että Google Reader poistuu käytöstä näillä näppäimillä - niin siirtykää ihmeessä seuraamaan kätevästi Bloglovin'in tai blogilistan kautta! Mä jatkan mun vadelmasiideriä ja disneyn katselua, hyvää yötä <3

torstai 27. kesäkuuta 2013

torstai

Pitkästä aikaa ehdin ( ja sää oli suotuisa ) rannalle, uimaan, lukemaan ja syömään aamupalaa. Kuten varmaan vähän joka puolella Suomee, ilma oli ihanan kuuma ja koko päivähän tässä on pienessä hiessä menty. Vaikka tavallaan on tosi ahdistavan kuuma, niin valitsen silti sata kertaa mielummin tän lämmön ku kerrospukeutumisen. Huomaa muuten aina, kun ei oikeesti oo mitään kirjotettavaa tai puhuttavaa, niin rupee höpöttelemään maailman suosituimmasta puheenaiheesta - säästä. 


Viikonlopuks on paljonkin suunnitelmii, huomenna on vapaapäivä töistä ja ajattelin käydä lenkillä, salilla ja infrapunasaunassa vielä hikoilemassa. Illalla mennään sit ihanan Lauran kanssa kesäteatteriin! Pienenä käytiin äitin kanssa Seinäjoella kesäteatterissa kai parikin kertaa kattomassa Vaahteramäen Eemeli, ja vaikka en muista siitä hirveesti niin ainakin hauska esitys oli. Samaa odottelen huomiselta Kuuma kesä '85 -esitykseltä. Kyse on siis musiikkikomediasta, joka täydentää huippu suosittua Vuonna 85 esitystä jota Tampereen  työväen teatterissa esitettiin monta vuotta. Käytiin itseasiassa sekin katsomassa ysiluokalla koulun puolesta. 


Antakaa anteeks, kuvathan ei liity oikeen mihinkään millään lailla. Halusin kuitenkin laittaa tännekki ees yhen kuvan juhannuksesta, jätkien rakentaman hienon kokko-lautan joka sit ei päätynykkään vesille. Muuten meidän juhannus meni oikein mukavasti, se oli kaikkee mitä toivoinkin sen olevan eli hyvää ruokaa ja juomaa, mökillä hyvässä seurassa ja ilman hyttysiä!